PROTO ry - Säännöt

Nimi ja kotipaikka
1 § Yhdistyksen nimi on PROTO – Pohjois-Suomen muotoilijat ry.

Epävirallinen lyhenne: PROTO. Näissä säännöissä yhdistyksestä käytetään nimeä yhdistys. Kansainvälisissä yhteyksissä yhdistyksestä käytetään englanninkielistä nimeä PROTO – Designers’ association of Northern Finland tai ruotsinkielistä nimeä PROTO – Norra Finlands Formgivare rf. Yhdistyksen kotipaikka on Oulu ja toiminta-alue Pohjois-Suomi.

Tarkoitus
2 § Yhdistyksen tarkoituksena on
1) kehittää ja tehdä muotoilua tunnetuksi Pohjois-Suomessa
2) tehdä pohjoissuomalaista muotoilua tunnetuksi
3) edistää jäsentensä yhteistoimintaa
4) kohottaa jäsentensä ammattitaitoa ja tukea heidän ammatillista
toimintaansa

Yhdistyksen toiminta on yleishyödyllistä ja voittoa tavoittelematonta.

3 § Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys
1) Järjestää tilaisuuksia, tapahtumia, palveluita ja muita sisältöjä yleisölle ja muotoilun ammattilaisille.
2) Ylläpitää Pohjois-Suomen muotoilijoiden verkostoa ja luo jäsenilleen uusia yhteistyö- ja verkostoitumismahdollisuuksia.
3) Harjoittaa julkaisu- ja tiedotustoimintaa
4) Hoitaa yhteyksiä alan järjestöihin ja oppilaitoksiin
5) Tekee esityksiä ja antaa lausuntoja muotoilua koskevissa asioissa

Jäsenyys
4 § Yhdistyksen jäsenet ovat henkilöjäseniä, opiskelijajäseniä, yritysjäseniä, kannatusjäseniä ja kunniajäseniä. Jäsenten toiminnan tulee olla yhdistyksen arvojen mukaisia. Yhdistyksen jäsenyydestä päättää yhdistyksen hallitus. Yhdistyksen kokous voi hallituksen esityksestä kutsua kunniajäseniä.

Henkilöjäseniksi voivat hakea luonnolliset henkilöt, joilla on muotoilualan korkeakoulututkinto tai jotka ovat muulla tavoin todistettavasti hankkineet vastaavan ammattipätevyyden ja jotka toimivat Pohjois-Suomessa. Jokaisella henkilöjäsenellä on puheläsnäolo- ja äänioikeus (yksi ääni) yhdistyksen kokouksissa.

Opiskelijajäseniksi voivat hakea muotoilun korkeakoulututkintoa suorittavat luonnolliset henkilöt. Opintonsa päätettyään tai enintään kuuden vuoden opiskelijajäsenyyden jälkeen
opiskelijajäsenen on haettava varsinaista jäsenyyttä. Opiskelijajäsenillä ei ole äänioikeutta yhdistyksen kokouksissa.

Yritysjäseniksi voivat hakea Y-tunnuksen omaavat tahot, joiden yritystoiminta liittyy muotoiluun ja Pohjois-Suomeen keskeisesti. Jokaisella yritysjäsenellä on puhe- läsnäolo- ja äänioikeus (yksi ääni) yhdistyksen kokouksissa.

Kannatusjäseniksi voivat hakea muotoilualan toimijat tai muotoilua hyödyntävät yritykset ja sidosryhmät. Kannatusjäsenillä ei ole äänioikeutta yhdistyksen kokouksissa.

Kunniajäseniksi voidaan hallituksen esityksestä yhdistyksen kokouksessa kutsua henkilö, joka on huomattavasti edistänyt ja tukenut yhdistyksen toimintaa tai on muuten ansioitunut toimija pohjoisen muotoilun kentällä. Myös jäsenistö voi kutsua kunniajäsenen ¾ enemmistöllä. Jokaisella kunniajäsenellä on puheläsnäolo- ja äänioikeus (yksi ääni) yhdistyksen kokouksissa.

5 § Henkilö-, opiskelija- ja yritysjäsenet ovat velvollisia maksamaan yhdistykselle vuosittaista jäsenmaksua, jonka suuruus päätetään syyskokouksessa. Kunniajäsenet eivät maksa jäsenmaksua.

Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan. Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai omalla menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.

Hallitus
6 § Yhdistyksen asioita hoitaa syyskokouksen valitsema hallitus.
Hallitusta muodostettaessa tulee ottaa huomioon, mikäli mahdollista, alueelliset näkökohdat ja muotoilun eri osa-alueet. Hallituksen muodostaa vuodeksi (1) kerrallaan valittu puheenjohtaja ja neljä kahdeksi vuodeksi (2) kerrallaan valittua muuta varsinaista jäsentä sekä vuodeksi (1) kerrallaan valitut varajäsenet. Puolet hallituksen varsinaisista jäsenistä on vuosittain erovuorossa.

Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan, nimittää keskuudestaan tai ulkopuolelta yhdistykselle tarpeelliset muut toimihenkilöt ja päättää näiden tehtävistä ja mahdollisista palkkioista. Hallituksen puheenjohtajan, varapuheenjohtajan, jäsenten ja varajäsenten tulee olla yhdistyksen henkilöjäseniä tai yritysjäsenten henkilökohtaisesti nimettyjä edustajia.

Hallituksen tarkoitus ja vastuu
7 § Yhdistyksen asioista vastaa ja sitä edustaa yhdistyksen sääntöjen mukaisesti valittu hallitus. Hallituksen tehtävänä on järjestää yhdistyksen hallinto ja valvoa sen toimintaa lain, sääntöjen ja yhdistyksen kokouksen päätösten mukaisesti. Hallituksen tulee vahvistaa itselleen toimintaohjeet sekä jäsentensä keskinäinen työnjako. Hallituksella on oikeus antaa jäsenilleen yhdistyksen toimia edistäviä tehtäviä. Hallitus valitsee, nimittää ja erottaa yhdistyksen toiminnanjohtajan ja muut palkalliset työntekijät. Hallitus ohjaa ja valvoo projektityöskentelyn toteutumista yhdistyksen edun ja strategian mukaisesti. Tarvittaessa hallitus delegoi päätösvaltaansa.

8 § Hallituksen jäsenellä on oikeus erota tehtävästään. Hallituksen jäsenen on ilmoitettava erostaan kirjallisesti hallitukselle ja perusteltava syy eroamiseen.

9 § Jos hallituksen jäsen haluaa erota tai hänet erotetaan luottamustoimestaan, toimikauden loppuajaksi tulee hänen tilalleen ensisijaisesti varajäsen tai valitaan uusi jäsen yhdistyksen kokouksessa. Jos puheenjohtaja eroaa tai erotetaan, valitaan uusi puheenjohtaja yhdistyksen kokouksessa. Uuden puheenjohtajan valintaan asti tehtävää hoitaa varapuheenjohtaja. Jos puheenjohtaja eroaa, hän eroaa samalla koko hallituksesta.

10 § Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja tai hallituksen määräämä henkilö.

Hallituksen kokoukset
11 § Puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai toiminnanjohtaja kutsuvat hallituksen koolle vähintään kymmenen (10) päivää ennen kokousta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään kaksi
hallituksen jäsentä sitä vaatii.

12 § Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja kaksi (2) hallituksen jäsentä ovat läsnä. Hallituksen kokous voidaan pitää etäkokouksena siten, että jäsenet ovat puhe- ja/tai videoyhteydessä toisiinsa. Kokous voidaan tarvittaessa pitää myös sähköpostitse.

Päätöksenteko hallituksen kokouksissa
13 § Äänestykset hallituksessa ovat avoimia. Jos kuitenkin vähintään kolme hallituksen jäsentä vaatii suljettua äänestystä, sellainen on
toimitettava. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, paitsi suljettua äänestystä käytettäessä arpa.

Hallituksen kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus on Yhdistyksen johtavalla toimihenkilöllä sekä muilla, joille hallitus on sen myöntänyt.
Varajäsenellä on oikeus osallistua hallituksen kokouksiin ilman äänivaltaa – heillä on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus.
Varajäsenet voivat olla henkilökohtaisia tai yleisvarajäseniä. Varajäsen toimii täysivaltaisena hallituksen jäsenenä, jos varsinainen jäsen on esteellinen tai estynyt.

14§ Varajäsenestä tulee äänivaltainen varajäsen, jos varsinainen jäsen on estynyt tai eroaa kesken kauden. Varajäsen toimii äänivaltaisena varajäsenenä siihen asti, kunnes seuraavan yhdistyksen kokouksen valitsema hallitus aloittaa työskentelynsä. Eronneen jäsenen tilalle valitun toimikausi kestää siihen asti kuin eronneen toimikausi olisi kestänyt.

Yhdistyksen sääntömääräiset kokoukset
15 § Yhdistyksen kokoukset ovat sääntömääräisiä ja ylimääräisiä kokouksia. Hallitus kutsuu yhdistyksen kevät- ja syyskokouksen. Yhdistys kutsutaan koolle vähintään kolme (3) viikkoa ennen kokousta kirjallisesti tai sähköpostitse jokaiselle jäsenelle lähetetyllä kutsulla. Yhdistyksen kokouksiin voi osallistua fyysisen läsnäolon lisäksi myös etäyhteydellä. Etäosallistuminen voi tapahtua vain kokouksen aikana (reaaliaikainen osallistuminen) kokouskutsussa ilmoitetun tietoliikenneyhteyttä ja teknistä apuvälinettä hyödyntävän sovelluksen kautta. Kokoukset voidaan järjestää kokonaan läsnäolokokouksina, kokonaan etäkokouksina tai näiden yhdistelmänä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, paitsi suljettua äänestystä käytettäessä arpa.

Kevätkokous
16 § Kevätkokous on pidettävä ennen huhtikuun 30. päivää.
17 § Kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1) Kokouksen avaus
2) Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa, jotka toimivat tarvittaessa ääntenlaskijoina
3) Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4) Hyväksytään kokouksen työjärjestys
5) Esitetään tilinpäätös, toimintakertomus ja tilintarkastajien lausunto
6) Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
7) Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Syyskokous
18 § Syyskokous on pidettävä ennen marraskuun 30. päivää.
19 § Syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1) Kokouksen avaus
2) Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa, jotka toimivat tarvittaessa ääntenlaskijoina
3) Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4) Hyväksytään kokouksen työjärjestys
5) Vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä jäsenmaksujen suuruudet seuraavalle tilikaudelle
6) Valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet
7) Valitaan yksi tilintarkastaja ja varatilintarkastaja seuraavalle tilikaudelle (HTM/ KHT)
8) Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Toimintavuosi ja tilit
20 § Yhdistyksen toiminta- ja tilivuosi on kalenterivuosi. Hallituksen tai hallituksen määräämän henkilön on jätettävä tilinpäätös tileineen sekä toimintakertomus siihen liittyvine asiakirjoineen tilintarkastajille viimeistään kolme viikkoa ennen kevätkokousta.

Varat
21 § Yhdistys on oikeutettu toimintansa rahoittamiseksi hankkimaan ja hallitsemaan kiinteää ja irtainta omaisuutta, vastaanottamaan lahjoituksia ja testamentteja sekä asianmukaisella luvalla toimeenpanemaan varainkeräyksiä ja arpajaisia.

Sääntöjen muutos
22 § Yhdistyksen sääntöjen muutoksesta on päätettävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan ¾ enemmistöllä annetuista äänistä. Sääntöjen muutoksesta on mainittava kokouskutsussa.

Yhdistyksen purkaminen
23 § Yhdistyksen purkamisesta on päätettävä kahdessa vähintään kolmen viikon välein pidettävässä kokouksessa ¾:n äänten enemmistöllä annetuista äänistä kummassakin erikseen. Kokouskutsussa on mainittava yhdistyksen purkamisesta.

24 § Yhdistyksen tultua puretuksi käytetään sen varat yhdistyksen viimeisen kokouksen tarkemmin määräämällä tavalla Pohjois-Suomen muotoilun edistämiseksi.

25 § Muuten yhdistyksen toiminnassa noudatetaan voimassa olevaa yhdistyslakia